Mikä kolmenkympin kriisi?

tiistaina, maaliskuuta 01, 2016


30 vuotta on se naisten maaginen ikä, mistä kirjotetaan loputtomasti naistenlehdissä, tarjotaan plus 30vee ihonhoitotuotteita, puhutaan naisten hedelmällisyyden vähenemisestä, ryppyjen tulosta ja niin edelleen. Lista on varmasti loputon kolmenkympin rajapyykin suurista tekijöistä. Kolmenkympin kriisi on lähes kaikkien ymmärtämä termi, mutta mitä se oikeastaan loppujen lopuksi tarkottaa, muuta kuin uutta synttärivuotta ja syytä ehkä juhlistaa vähän isommin pyöreitä lukemia?

Tää aihe on mulle ajankohtainen, sillä täytän itse 30 vuotta ens kesäkuussa, vajaa neljän kuukauden päästä. Mulla on myös useita ystäviä lähipiirissä, jotka on saman ikäisiä ja ollaan paljon keskusteltu aiheesta ja tästä niin sanotusta "kriisistä".

Yleisesti ottaen usein ajatellaan, että 30-vuotias on jo henkisestikin aikuinen, työelämässä, itsenäinen, ehkä jopa perheellinen ja jollakin tapaa kai asettunut ja tasapainossa elämässään. Kaikki nää asiat voi kuulostaa ulkoapäin kuunneltuna jotenkin vaativilta ja stressaavilta. Mitä jos mulla ei ookaan sitä unelmien työtä, perhettä tai suuria tulevaisuuden suunnitelmia vielä? Mitä jos oonkin autuaan onnellinen siitä seikasta, että huominen on huomenna ja tulevasta ei ole hajuakaan.





Ehkä nyt, vuonna 2016 ihmiset enemmänkin suo itselleen sen tilanteen, että kaikki palaset ei ookaan vielä ihan loksahtaneet kohdilleen, kun 80-luvulla mun vanhemmilla, parinkympin korvilla, sen sijaan oli jo perustat perheelle tukevasti paikoillaan ja tulevaisuus kutakuinkin suunniteltuna valmiiksi.

Mutta nyt tän hetken ajatusmalliin on ihan sopivaa rikkoa rajoja, niitä "normaali määritelmiä" siitä, millainen mun tulisi olla juuri nyt, melkein 30-vuotiaana. Ei sellasia määritelmiä enää vaan oo. Tärkeintä on, että mulla itsellä on hyvä olla. Teen asioita, mitkä tekee mut onnelliseksi, pyrin tavoitteellisesti kohti tulevaa ja omia päämääriä, vaikka ens kesäloman suunnitelmana ois olla tekemättä yhtään mitään tai lähteä vailla määränpäätä kuukaudeksi seikkailemaan Eurooppaan. (ihan noin vaan niin kun esimerkkinä.)



Toki mulla on normaali arki, jokapäiväiset rutiinit ja rakas ihminen, jonka viereltä herätä aamulla hymyillen. Ne on niitä pieniä asioita, jotka innostaa mua kokemaan uutta, toteuttamaan itseäni ja näkemään asioita eri tavalla, kuin ehkä ennen.

Jos mun kirjotuksesta ei vielä käynyt selville, niin en todellakaan kärsi mistään ikäkriisistä. En murehdi ekoja ihojuonteita, laske kaloreita, vertaa itseäni muihin tai pohdi, mitä multa puuttuu juuri nyt 30 ikävuoden lähestyessä. Oon onnellinen niistä asioista mitä mulla juuri nyt on, mietin lämmin tunne sydämessä kokemuksia minkä kautta oon kasvanut sellaiseksi, mitä oon nyt ja odotan innolla mitä seuraava kesä, vuosi ja tulevaisuus tuo tullessaan.

Huolimatta siitä, että oon kohta kolkyt. Oikeastaan tuo kaikki tuntuu aika hyvältä. Ihan jokainen löytää varmasti itsestään niitä kohtia mihin ei oo niin tyytyväinen, tai haluaisi muuttaa elämäänsä jollain tavalla. Mutta se ei tee elämisestä itsessään onnetonta. Oo onnellinen niistä ihanista asioista mitä sulla on, äläkä hukkaa aikaa miettimällä sitä, mitä sulla vois olla. <3




"don´t wait for everything to be perfect before you start enjoying your life."

_______

"some people are old at 18 and some are young at 70..
time is a consept that humans created."

_______

"many things aren´t equal but everyone gets the same 24 hours a day,
7 days a week. We make time for what we truly want."

_______

"perfection is a myth. real people have flaws."

<3


2 kommenttia

  1. Ihana kuulla, että jollakin ikätoverilla ei oo vielä kriisiä :) Mulla nimittäin on jo vuoden verran ollu pahempi kriisi - ja se 30 kilahtaa mittariin ens viikolla... Kroppakriisit oon käyny läpi jo nuorempana kovemman kautta, ja tällä hetkellä suurimmat päässä pyörivät kysymykset onkin "kuka mä olen" ja "mikä tekee mut onnelliseksi". Mukava kuulla, jos oot löytänyt onnen arjestasi :)

    VastaaPoista
  2. Hei tosi ihana Petra, että jaat tänne myös omia tuntemuksia näin kolmenkympin lähestyessä. Varmasti jossain vaiheessa itelläkin tulee jossain muodossa nuo samat kysymykset mielen päälle, mutta onneks ne on varmasti sullakin sellasia ohimeneviä pohdintoja, joihin löytyy tasapaino ajallaan.

    Ja tollanen pohdiskelu on varmasti erittäin tervettä, kunhan saa tsempattua niistä negatiivisistakin puuskista kohti aurinkoisempia näkymiä.

    Ihanaa kevättä, ja hurjasti onnea jo tulevista synttäreistä, toivottavasti tuleva vuosi tuo mukanaan kaikkea kivaa sulle. :)

    VastaaPoista

Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate