Olipa kerran meidän koti

Me muutettiin meidän tän hetkiseen kotiin vajaa vuosi sitten huhtikuussa, tarkalleen ottaen vapunaattona. Muuttomiesten pakatessa laatikoita autoon vanhassa osoitteessa, olin jo ostamassa munkkeja ja tippaleipää uuden kodin lähimmästä leipomosta. Aurinko paistoi, ilma oli keväinen ja kaunis.

Muistan niin elävästi sen jännityksen, ihastuksen ja onnen tunteen, siitä ensimmäisestä hetkestä kun alettiin elää arkea täällä uudessa kodissa. Alkuunhan meni tietenkin hetki, ennen kuin kaikki tavarat löysi paikoilleen, mutta ei silläkään niin väliä, kun täällä tuntui ja tuntuu edelleen juuri meidän kodilta.

Korkeat huoneet, vanha 1930-luvun lautalattia, vaaleat seinäpinnat ja ikkunasta näkyvä taivas vei meidän sydämet. Tää asunto oli juuri meidän näköinen ja jokin tässä vaan viehätti tosi paljon, tunnelma oli jotenkin ihanan kotoisa. Edelliset asukkaat oli remontoineet kaiken lattiasta kattoon, joten asunto oli täydellisen muuttovalmiskin.

Sisustaminen on aina ollut mun mielestä ihanaa, värisävyjen miettiminen, materiaalien ja tavaroiden yhdistely ja harmonia, mikä niistä kaikista syntyy on jotenkin terapeuttista. Sisustus on muuttunut mulla tietysti vuosien kuluessa, mutta pääsääntöisesti pidän vaaleista ja puhtaista sävyistä, ilman mitään liian isoja ja värikkäitä yksityiskohtia. Valoa ja vaaleutta ei voi olla mun mielestä liikaa, varsinkaan näin talvisaikaan, kun ulkona on muutenkin niin pimeää.







Nyt ei olla hetkeen hankittu mitään isompaa kotiin, mutta tällasta villahuopaa oon hetken aikaa
ihastellut. Tän hetkinen torkkupeitto sohvalla ei riitä mua talvisin lämmittämään, joten jotain lämpimämpää kaipaisin, mihin käpertyä iltaisin. Se sopis meidän sohvatyynyihin kuvioidenkin puolesta. Ja vielä on kuitenkin hetki siihen, kun tuikut, torkkupeitot ja muut talviset jutut siirtyy kevään tieltä kaappiin.

Otettiin tänään varaslähtö laskiaiseen, kun poikaystävä toi töistä tullessaan fazerin herkullisia laskiaispullia. En oo ikinä leiponut pullia itse, joten nuo kelpaa oikein hyvin kahvin kans syötäviksi.

Tunnelmallista tiistai-iltaa.

-Nina