Mitä odotan joululta

perjantaina, joulukuuta 22, 2017




Istun parhaillaan junassa, matkalla Ouluun. Heti kun päästiin liikkeelle ja kauemmas Helsingin keskustasta, alkoi näkyä lunta ikkunasta. Valkoinen maa ja perheen kanssa vietetty aika tekee joulun heti kotoisammaksi. Yks joulu, pari vuotta sitten, ollaan kyllä vietetty ulkomailla, eikä sekään hassumpi ollut. Arvostan itsekin perinteitä, mutta miksei vois välillä poiketa niistäkin.

Olin sitten kotona viettämässä perheen kesken tai ulkomailla nauttimassa lämpimämmästä joulusta, tärkein mulle on rauhoittua ja nauttia. Ylimääräinen stressi lahjoista, ruuista tai "joulun tekemisestä" ei tunnu omalta. Ennemminkin ahdistun siitä, jos joku murehtii liikaa. Kukaan ei tuu varmasti suuttumaan siitä, jos joku ruoka jää aattoillalliselta tekemättä, tai lahjapaperit on samoja, kuin viime vuonna.



Anna itsellesi lupa rentoutua ja unohtaa ne stressin aiheuttajat. Jokaisella on lupa tehdä joulusta juuri omanlaisensa. Oli sitten perinteitä tai ei. Itse aloitin joulun vieton jo marraskuun puolella, joten nyt tuntuu kyllä jo siltä, että jouluaatto saa tulla. Niin paljon kuin tykkäänkin joulunvietosta, niin jouluruuat ei oo koskaan ollut mulle niin tärkeitä. Annan sitten muiden syödä munkin puolesta kinkkua, ja itse keskityn enemmän suklaaseen ja muihin ei niin jouluisiin ruokiin.

Huomenna käyn antamassa kummitytölleni lahjan ja sen jälkeen koristellaan vanhempien luona kuusi. Haluan myös ehdottomasti ulkoilla ja ihastella lumisia maisemia. Sunnuntaille on luvattu -7c pakkasta, enkä aio valittaa kylmyydestä, vaan oikeasti fiilistellä sitä talvista keliä.



Juna tuli nyt viimeistä paikkaa myöten täyteen, kun pysähdyttiin Tampereella. Vielä ehditään hetki ihastella nopeasti vaihtuvia maisemia, ennen kuin on jo pimeää. Eilisen, vuoden pimeimmän päivän jälkeen on kuitenkin ihana ajatella, että valon määrä lisääntyy päivä päivältä.

Ihanaa ja tunnelmallista joulua teille jokaiselle 💗

Nina

Ei kommentteja

Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate