Otsikko lähti liikkeelle siitä, kun tällä hetkellä ilmoilla on niin paljon keskustelua (kiistelyä) maahanmuuttajista ja Suomen lainsäädännön uudistuksista seurauksineen, että ihmiset ihan tavallisine kuulumisineen jää noiden kaikkien negatiivissävytteisten keskusteluiden ja argumenttien jalkoihin piiloon. Väistämättä ne puhututtaa, mutta eikö vaihteeksi vois ihan vaan puhua oman arjen kuulumisista, ilman kannanottoa suuntaan tai toiseen liittyen uutisoinnissa esiintyviin otsikoihin.
Viikonloppu oli aika kiireetön, sellanen, että voi herätessään miettiä, mitä huvittais tehdä. Ihanaa tää syksyn tulo, kun kokoajan ei "tarvi" olla menossa. Lauantaina oli aikaa istua tuomiokirkon portailla auringon paistaessa ja ihastella, kun juuri vihitty aviopari asteli kirkosta ulos. Hetki oli aika kaunis, pilvet kehysti kirkkoa, ja turistit plus muut uteliaat sai pysähtyä hetken menoissaan ihastelemaan onnea. Hääjuhlat on mun mielestä aina niin ihania. Aloin heti käydä mielessä läpi, millon me päästään juhlimaan jonkun ystäväpariskunnan häitä. Viime kesänä useampi kuin yksi pari ilmoitti menneensä kihloihin ja ens kesänä taiskin olla jo ensimmäiset häät.
Sunnuntaina aurinko paistoi ja päätettiin lähteä Seurasaareen ulkoilemaan ja sieltä löytykin ihania piilopaikkoja istuskella auringon lämmittäessä ja ruokkia oravia ja lintuja. Ihan mahtavan rentouttavaa päästä hetkeksi luontoon, keskittyä kuuntelemaan lintujen laulua ja hymyillä noille tuttavallisille eläimille.
Tän kaiken ohessa pyykinpesu ja siivoilu kotona tuntui oikeastaan ihan kivalta, edelleen tää syksyn tulo tekee hyvää. Kesäisin on enemmän paineita olla menossa, ei malta olla kotona. Mutta nyt, on hetki jos toinenkin aikaa olla vaan. Kummasti se koti on vaan paras paikka olla.
Kotoista sunnuntai-iltaa kaikille!
Nina
Ei kommentteja