Ennen illan pääesiintyjää huvilateltan porukkaa heilutti helsinkiläinen, elektronista musiikkia soittava bändi nimeltä Uusi Fantasia. Mulle tän orkesterin biisit oli ihan tuntemattomia, paitsi kappale nimeltä "Liian myöhään", jossa solistina toimii Freeman. Hauska ja energinen lämppäribändi, mutta tunnelma latautui ihan huippuunsa vasta, kun puoli ysiltä lavalle asteli Giorgio, avaten keikkansa, mun mielestä setin parhaalla biisillä, I feel love remix-versiolla ja legendaarisella avaussanoillaan; "My name is Giovanni Giorgio, but everybody calls me Giorgio". Muita esityslistalta löytyneitä biisejä oli mm. "Hot stuff", "Right here, right now" ja "Déjà vu". Ihan mielettömiä biisejä, vaikken ensisijaisesti noin discomeiningeistä yleensä innostu.
Biisien kuuntelemisen lisäksi itse mies on näkemisen arvoinen. 74-vuotias discopappa, joka asettautuu lavalle läppärinsä taakse kuulokkeet korvilla soittamaan biittejä, niin kuin aina sitä tehneenä. En voinu olla hymyilemättä, kun musa alkoi soimaan ja tää reilu 70-vee herrasmies alkoi lyödä käsiä yhteen ja vetäs saman tien yleisön mukaansa. Tää ei ollu pelkkä dj-keikka ja hittibiisien suma, vaan osoitus siitä, kuinka jokainen voi iästään huolimatta tehdä just sitä mikä tuntuu hyvältä. Soittaa vaikka discobiisejä vanhuuden päivillään ja saada koko huvilateltan jengin pomppimaan eka tahdeista reilu tunnin keikan loppumetreille asti. Ihan ainutlaatuinen keikka ja mies.
Tää viikonloppu piti sisällään muutakin kivaa ohjelmaa, niistä lisää omassa postauksessaan. Tää elokuu keleineen antoi kyllä tälle kesälle ihan uudenlaisen lopetuksen. Ja hui, kohtahan se on jo syyskuu! Toivottavasti sielläkin on nautittu aurinkosta ja viikonlopusta. :)
Ei kommentteja