Puulla päähän lyöty

perjantaina, lokakuuta 14, 2016




takki - Cubus / paita - Calvin Klein / housut - Vero Moda / kengät - Nike


Edellisestä blogikirjoituksesta on melkein viikko. Tästä on tullut niin pysyvä osa arkea, että muutamankin päivän liian pitkä tauko harmittaa. Tälle pienelle tauolle on ihan oma syynsä.

Tiesin jo tän viikon alkaessa, että illat töiden jälkeen menee pitkälti tietokoneella istuen, hoitaen opiskeluun liittyvää deadlinea. Oma valinta, kun haluan opiskella työn ohessa ja suurimman osan ajasta jopa erittäin innostuneena siitä. Näiden täysin buukattujen iltojen lisäksi, tai osittain varmaan tän tietokoneella istumisen ansiosta sain migreenin.

Mun migreeni tulee onneksi suht harvoin, mutta silloin kun se iskee kunnolla päälle, ei mikään muu auta kuin uni ja pimeä huone. Kaikki tuoksut, valot ja äänetkin saa olon entistä huonommaksi. Pahinta mulla on se huonovointisuus ja konkreettinen silmäkipu ja valoherkkyys.

Onneksi tähän kivuliaaseen kipuun auttaa yleensä aina uni. Parin kipulääkkeen otettua, jos kipu ei häviä mihinkään, tietää, että seuraavat kymmenen tuntia on pelkkää lepoa ja seuraava vuorokausikin mennään vielä puoliteholla.

Jos syksy on flunssan aikaa, niin mulla se selkeesti tuo mukanaan niska/hartia-kivut ja niiden seurauksena pahimmassa tapauksessa migreenin. Kylmät kelit ja viima tuo mulla automaationa niskojen jännittämisen ulkona liikkuessa. Onneksi migreenikohtauksen tullessa tietää, että sekin tuska loppuu aikanaan ja vitsi mitä nautintoa se on herätä ilman jyskyttävää kipua silmissä ja päässä.

Loppuviikon oon nauttinutkin "normaalista" voinnista. Ja pohtinut sitä, mitä se terveyden horjuminen aiheuttaakaan jälkiseurauksena. Mun tapauksessa ainakin suunnatonta kiitollisuutta siitä, että noita ääripään kiputiloja tulee onneksi (puuta koputettu) suht harvoin. Ja ihan vaan siitä tavallisesta arjesta nauttimista.


Ihanaa, ja toivon mukaan nautinnollista viikonlopun alkua,


-Nina

Ei kommentteja

Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate