Valkosipulietanat

Otsikon luettuaan moni varmaan jo irvistää. Jollekin tää ruoka herättää ällötystä, toiset taas rakastaa. Yks lauantai-ilta joulukuussa halusin tehdä pitkästä aikaa etanoita. Ne on helppo valmistaa ja aurajuuston ja valkosipulin kans nyt melkeen mikä vaan maistuu hyvälle. Joten suosittelen kokeilemaan, vaikka itekään en niin mielellään niitä etanoita jää ihastelemaan pesuvaiheessa, vaan aika nopeasti ne pääsee piiloon täytteen alle.

Tossa vaiheessa poikaystävä hymyilee mulle, kun pesen etanoita heilutellen siivilässä, samalla kattoen ihan toiseen suuntaan, jottei mulle heräis liikaa mielikuvia niistä elossa luikertelevina. Jääköön se mielikuva jonnekin kauas tätä ruokaa valmistaessa.

Vartti ennen kauppojen sulkemisaikaa suunnistin Stockan Herkkuun etanoiden perässä. Ihan joka kaupasta niitä ei löydy, mutta siellä niitä yleensä on. Sen lisäksi persiljaa, aurajuustoa ja patonkia ja muut ainekset löytyikin jo kotoa.

Tää käy hyvin alkuruokana, tapaksena tai pieneen nälkään.

Etanoita tulee tässä purkissa ehkä noin 24kpl, joista riittää useammallekin hengelle. Aluksi huuhtelen ne hanan alla siivilässä, jonka jälkeen etanat menee valmiiksi öljyttyyn pannuun.

Täytteeseen tulee pehmeäksi sulatettua voita, persiljaa, aurajuustoa ja valkosipulia. Silppua ainekset pieneksi kulhossa ja sekoita. Täytteen aineksien määrät on varmasti jokaisella oman maun mukaiset, ite tykkään laittaa täytettä niin, että etanat peittyy, eikä kuorrute oo liian öljyinen voista, vaan juustoa on riittävästi.

Paista etanoita 225c lämmössä uunissa noin 15min ja ota valmiit etanat uunista, kun juusto on kauniisti paistunut ruskeaksi. Varo polttamasta suuta syödessä, parhaimmillaan etanat maistuu, kun antaa niiden jäähtyä huoneenlämmössä 10min.

Etanoiden kanssa ehdoton kaveri on patonki, jolla voi dipata pannusta täytettä. Punaviiniä ei tarvi varmaan erikseen mainita, jotenkin se vaan sopii talviseen iltaan ja tällasiin ruokiin.

Toivottavasti uskaltaudutte kokeilemaan. Tässä ruuassa on simppelit ainekset ja tätä ei ehkä niin usein tuu syötyä. Usein ravintolassa tilatessa ei tiedä ihan tarkkaan, miten etanat on valmistettu, joten kotitekoisista tulee täytteineen just sellasia, kun niistä haluaa.

Vihdoin sitä lunta tuli! Joulukuiset vesikelit tuntuu jo niin kaukaisilta ja oon jo melkein tottunut noihin -10c pakkasasteisiin, kunhan vaan aurinko vilahtelee ja lumi nitisee kenkien alla, niin mun puolesta tää on ihan jees.

Palataan pian niihin Dominikaanisen reissukuviin, tän postauksen jälkeen alan käymään niitä muutamia (satoja) kuvia läpi, joten odotettavissa on kattava selostus meidän reissusta ja kokemuksista.

Ihana päästä taas kirjottelemaan loman jälkeen, mielessä polttelis myös pari kauneusaiheista postausta, ehkä niistäkin piakoin tekstiä.

Mahtavaa viikonloppua! Me lähdetään viettämään sitä Jyväskylään synttäreiden merkeissä.

-Nina