Lupa ottaa rennosti

Tammikuun ensimmäiset pari viikkoa oli jotenkin väsynyt ja uupunut olo. Vuosi vaihtui ja tajusin joulun jälkeen, että olin tietoisesti laiskotellut kouluhommissa ja ottanut omaa aikaa. Hetkellinen ahdistus iski, kun tajusin, etten saanutkaan ihan alkuperäisessä aikataulussa palautettua lopputyön suunnitelmaa. Työ, opiskelu ja siihen vapaa-ajan löytäminen, ei vaan oo se helpoin yhdistelmä.

Sillä hetkellä, kun päästin irti suunnitelmasta, joka ei toiminut ja annoin itelleni luvan vaan ottaa pienen aikalisän, olo helpotti. Kuka mua rankaisee siitä, jos elämä ja arki ei kuljekaan tietyssä aikataulussa. Jos joku päivä olo ei ookaan pirteä ja iloinen, vaan kaikkea muuta.

Kukaan muu ei voi muuttaa mun ajatuksia, kuin minä itse. Siitä miten tulee toimia, tai mikä on hyväksi mulle itselle. Välillä sorrun syyllistämään itseäni, miksen oo ehtinyt ja jaksanut, vaikka kaikki on ihan hyvin. Ei maailma kaadu niihin tekemättömiin juttuihin.

En yleensä tee mitään uuden vuoden lupauksia, mutta ehkä voisin salaa kuiskata itselleni, että hellitä vaan, ota aikalisä, jos siltä tuntuu. Ja sen jälkeen lupaan tehdä lisää niitä asioita, mistä tulee hyvä olo. Ei mitään paineita luovia tavoitteita, vaan lupa ottaa rennosti, jos siltä tuntuu.

Viikonloppuna nautin pitkistä yöunista ja myöhäisestä aamupalasta. Täytetyt croissantit, kahvi, tuoremehu ja uusin Deko. Siinä vierähti mukavasti aamupäivä sängyssä. Sunnuntaina ulkoiltiin ja nautittiin mielettömästä auringon paisteesta. Päivä pitenee ja tuntuu ihan mielettömän ihanalta, että kevät alkaa pikkuhiljaa tulla.

Toivottavasti teillä oli kans ihana ja rentouttava viikonloppu takana. 💛

Nina

0

Ripset, ripset, ripset

Halusin kirjottaa tästä aiheesta, jos joku miettii laittavansa ripsenpidennykset, tai on muuten vaan kiinnostunut kuulemaan, miten koko homma ylipäätänsä tapahtuu. Mä oon Helsingin Kampissa sijaitsevan Kauneushoitola Blue Lagoonin tyytyväinen asiakas ja osaan jotakuinkin kertoa omien kokemuksien pohjalta, mitä ripsienpidennys tarkottaa.

Ripsenpidennykset on nykyään aika suosittu ja yleinen näky Suomessa. Monilla kun ne omat ripset ei oo välttämättä kovin vahvat, pitkät tai riittävän tummat, niin tää on helppo tapa saada silmiin näyttävyyttä ja helpottaa meikkaamista. Jos ei halua jatkuvasti pitää pidennyksiä, niin ainakin reissuilla ja helteisillä lomamatkoilla nää on pelastus. Sillon ei tuu meikattua juurikaan, niin ripset tuo kuitenkin jotain piristystä kasvoille.

Ensimmäiset mielikuvat ripsenpidennyksistä voi olla erittäin feikit, ylipitkät tekoripset ja sitä ne ei onneksi oo ammattilaisen tekemänä. Paras lopputulos on tarpeeksi luonnollinen, mutta silti kaunis, niin että ripsien pituus on suhteutettu kasvoihin ja silmiin sopiviksi. Ite tykkään ripsistä parhaimmillaan 1-2 viikon päästä huollosta, kun niistä on osa vaihtunu ja silti niillä pärjää hyvin yli kuukaudenkin, jos ne on pysyny niin kuin tarkotus.

Mulle ja varmasti monelle muullekin ripsenpidennyksiä pitävälle tärkein pointti on se, että vältyt joka päiväiseltä ripsivärin käytöltä, ripset näyttää siistiltä ja tasaisilta ja ne on kaikkeudessaan niin vaivattomat. Sen lisäksi mulle on tärkeetä, että ripset ois luonnollisen mittaset suhteessa omiin ripsiin. Myös ripsien ammattilaiset suosittelee yleensä omien ripsien lähettyvillä olevaa pituutta, näin ne pidennyksetkin pysyvät kauniimpana.

Ripsiä on eri tyylisiä, jotka vaihtelee pituuden, paksuuden ja kaarevuuden mukaan. Sen lisäksi niitä voidaan laittaa yksittäisinä, yks ripsikuitu per oma ripsi, tai tupsuina, jolloin jatke koostuu useammista, ohuemmista yksittäisistä ripsistä. Jälkimmäiset on kevyemmät ja pehmeämmät, eikä ripsien tippuessa tuu varmastikaan mitään "koloja" ripsien rivistöön. Molemmissa on puolensa ja jokainen löytää kokeillessaan sen oman suosikin.

Ripset kiinnitetään liimalla lähelle oman ripsen tyveä ja ripsen irrotessa jatke tippuu luonnollisesti oman ripsen mukana pois. Ripsihuoltaja huolehtii laiton aikana, että jokaiseen jatkeeseen liitetään yksi oma ripsi, niin ettei ne hankaloita tai vahingoita omien ripsien luonnollista kasvua. Tän takia suosittelen menemään laadukkaalle ammattilaiselle, jotta lopputuloskin olis sen näköinen.

Ripsien ensimmäinen laittokerta on luonnollisesti kalliimpi ja sen jälkeen tehtävät huollot on halvempia. Laadukkaissa paikoissa eka laitto maksaa n. 100-120€ ja huolto on siitä reilu puolet. Huoltokerrat kestää mulla aina noin 1,5-2h, jonka aikana usein melkein nukahdan, niin rentouttavaa ja miellyttävää se on.

Ripsiin ei tietenkään tarvi käyttää enää laiton jälkeen ripsiväriä ja muutenkin meno on niiden kanssa aika huoletonta. Päivittäinen harjaus ripsiharjalla ja meikinpuhdistus öljyttömällä tuotteella riittää.

Huh, ripsi-sana tuli mainittua varmaan sen parisenkymmentä kertaa, joten ainakin niistä jotain tietoa tässä nyt tuli. Tuun varmaan jatkossakin tekemään kauneus/meikkaus/ihonhoito -aiheisia postauksia.

Kaikki kysymykset liittyen ripsiin tai muuhun kauneus-hömpänpömppään on enemmän kuin tervetulleita!

-Nina

0

Ihanaa uutta vuotta 2016

Hei pitkästä aikaa! Viime kirjoituksesta on kulunut lähes kolme viikkoa, ja se aika vietettiin maapallon toisella puolella, hieman erilaisemmissa maisemissa.

Loma oli kaikessa merkityksessään ihana, täynnä rentoutumista, hyvää ruokaa ja ikimuistoisia kokemuksia. En oo muutamaan vuoteen käyny keskellä talvea lämpimässä matkakohteessa ja tää loma toi kyllä kaivattua piristystä talven keskelle.

Teen lomasta Dominikaanisessa tasavallassa oman postauksensa, mutta vielä voi palata jouluaaton kuviin, sillä ehdittiin myös nauttia aaton perinteisestä tunnelmasta ennen kuin lennettiin loman viettoon.

Jouluaattonakaan ei ollut vielä lunta ja keleihin olikin tullut kaivattu muutos meidän reissun aikana. Reilu -20c pakkanen ei ollu niin mieluinen ylläri, mutta lumisadetta oon ihastellut moneen otteeseen. Miten ihana on viettää ulkonakin aikaa, kun joka paikassa on valkoista ja päivä tuntuu heti paljon pirteämmältä.

Reissun aikana päivitin muutamia kuvia Instagramiin, muuten en juurikaan käyttänyt nettiä tai lukenut uutisia. Täydellinen irtiotto arjesta ja keskittyminen vaan siihen ympärillä olevaan teki niin hyvää.

Vielä on reissun jäljiltä hieman aikarytmi sekaisin, mutta suurin osa matkatavaroista on purettu ja totuttelu arkeen alkaa varmasti viimeistään huomenna aikaisella aamuherätyksellä. Loman aikanakin herättiin kyllä ajoissa, tosin se tais olla aurinko joka herätti, eikä herätyskello.. :)

On niin mahtava herätä omasta sängystä ja jossain vaiheessa sitä alkaa aina kuitenkin kaipaamaan omaan kotiin reissustakin. Mahtavaa uutta viikkoa ja alkanutta vuotta kaikille, palataan pian aurinkoisten reissukuvien merkeissä!


-Nina

0

Aikaa ajatella

Välillä tulee niitä hetkiä, kun pysähtyy miettimään enemmän asioita ja jää pohtimaan jotain ihan kunnolla. Itsetutkiskelua, -mietiskelyä, tai millä tahansa sitä haluaa kutsua.

Viikonloput on tärkeitä, koska sillon on aikaa. Aikaa nukkua pitkään, valmistella aamupalaa tunti, ja hillua kotivaatteissa puolillepäivin kuunnellen musiikkia. Uppoutua johonkin, mihin töiden jälkeen arkena ei välttämättä oo energiaa.

Mutta se arki on yhtä tärkeää, kuin viikonloputkin. Se kun töiden jälkeen on ihana mennä omaan kotiin ja miettiä, mitä hyvää ruokaa tekis, toisen hymy ja päivän kuulumisten vaihto, naapurin rouva, joka juttelee aina yhtä ystävällisesti, ja hyvänolon tunne, kun nukahtaa pehmeän peiton alle toisen nukkuessa vieressä.  

 

 

Shake it off -blogin Laura kirjoitti vähän samantapaisia ajatuksia pohdiskelusta, omista mietteistä ja siitä kuinka tavalliset asiat tekee onnelliseksi. Kun voi olla vaan ja kuunnella itseään.

Tällä hetkellä ulkona ropisee sade ja pimeä tulee jo puoli viiden aikaan iltapäivällä. Joku fiksu sanonta tiivistää sen niin, että älä huoli pimeydestä, sillä sillon tähdet loistaa kirkkaimmin. 

Tunnelmallista, ja rauhallista marraskuun tiistaita.

-Nina

0

Something to remember

Kesäkuussa..

 

 

 

 

 

 

 

..sain pukeutua juhlamekkoon

..vietin juhannusta vaihtelevassa säässä Porvoossa

..nautin valoisista kesäöistä meren äärellä

..käytiin ystävien kans surffaamassa Pyhtäällä

..maistoin ensimmäisiä kesämansikoita

..istuin kahvilan terassilla auringonpaisteessa

..hymyilin ja vietin syntymäpäivääni

..värjäsin vaaleita raitoja hiuksiini

..kävin kuuntelemassa Kasmiria Kaisaniemen puistossa

..olin vielä töissä ja odottelin heinäkuussa alkavaa lomaa

 

 

 

 

Kesäkuu oli ihana, vaikkakin kelit oli vielä koleat ja aurinko ei hirveesti lämmittäny. Heinäkuun kuvat voisin kaivaa esiin vaikka sitten, kun ensilumi on maassa ja mittarilukemat nollassa. Huih, siihen on onneks vielä hetki!

 

En tiedä teistä, mutta mä otan kesällä tuplasti enemmän valokuvia, kamera tulee kaivettua useammin esiin ja kuvaaminen on vaan auringon paistaessa niin paljon kivempaa. Nykyään kuvaamisen tekee jo paljon helpommaksi se, että kännyköistä löytyy itessään aika laadukkaat kamerat. Hauska nähdä, kuinka nykyään vanhemmatkin pariskunnat taitaa selfien ottamisen siinä missä nuoremmatkin.

 

Useammin pitäis muistaa, et ne arkisetkin hetketon ikuistamisen arvosia, ilman juhla-asuja ja -puitteita, ihan vaan verkkareissa ja kotona sohvalla.

 

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolellakin nousi mieleen ne parhaimmat hetket menneeltä kesältä.

 

Mukavaa lauantaita!

 

 

Nina

 

 

 



0

Uusia tuulia

Oon täällä pariin kertaan maininnut omasta ihotyypistäni, joka on kuiva ja herkkä. Ihonhoito on luonnollisesti yks asia mikä parantaa sen vointia. Toinen, vähintään yhtä tärkeä, tai tärkeämpikin on varmasti ruokavalio.

Oma vireystaso ja mieliala on myös kytköksissä siihen, mitä me suuhun laitetaan. Viljatuotteet turvottaa ja hiilaripitonen ruoka esimerkiksi lounaalla voi saada olon väsyneeksi. Liian kevyt ruoka taas ei pidä kauaa nälkää ja kauppaan ehdittäessä tulee helposti ostettua nälän sokaistessa sitä ja tätä suuhun pantavaa.

En oo koskaan ollut dieetillä tai rajoittanut mitenkään erityisen tarkkaan omaa syömistä. Joten nyt suunnitteilla oleva muutos omaan ruokavalioon on isoin koskaan omalla kohdallani. Aion siis vähentää vilja- ja maitotuotteita, erityisesti vehnää ja "raakaa" maitoa. Ihan kokonaan en aio kuitenkaan näistä luopua, mutta uskon, että vähentämällä on jo merkittävä vaikutus omaan vointiin.  

Kauraleipä ja -leseet, hapanmaitotuotteet, rahka ja maustamaton jogurtti, ja kahvimaito pari kertaan viikkoon sekä pasta/spagettiruoka silloin tällöin mun ruokalistalla on ihan ok. Muutoin haluan lisätä varsinkin lounaalla kasvisten määrää ja taata kalsiumin saannin sitä kautta. Unohtamatta sitä D-vitamiinia.

Katotaan nyt, miten tää lähtee käytännössä menemään, mutta omaa oloa kuuntelemalla pääsee varmasti parhaaseen lopputulokseen. En oo tottunut rajoittamaan mitä syön, joten jää nähtäväksi, kuin usein tulee lipsuttua.. ;)

Hassua, miten tää syksyn tulo tuo tullessaan tällasia muutosvimmoja, saman oon huomannut myös kotona. Kesän ajan kodin nurkat on olleet enemmän ja vähemmän heitteillä, tavarat on saaneet olla nätisti samoilla paikoillaan ja mitään uutta ei oo tullut hankittua. Mutta nyt, mistä se pesänrakennusvietti tulikaan esiin, mutta tekis hirveesti mieli lähtee kiertelemään sisustuskauppoja ja alkaa laittaan paikkoja uusiksi.

Toivottavasti sielläkin löytyy inspiraatiota syksyyn kodin sisustamisesta, tummenevista illoista tai vaikka uuden harrastuksen aloituksesta. Ei tää syksyn lähestyminen niin paha juttu ookaan.

 

0

Älä tule paha talvi, tule kaunis kesä - ihon hoidosta ja hyvinvoinnista

Kesä on sellasta aikaa, että aurinko päivettää ihoa ja talven esille tuomat varjot ja värittömyys häipyvät. Kesän lämpö ja kosteus pitävät ihonkin paremmassa kunnossa ja kosteusvoiteet ja -rasvat voi huoletta unohtaakin hetkeksi.

Kesäisin meikiksi riittää peitevoiteiden sijaan aurinkopuuteri poskipäille ja joku karkkiväri huulille ja silmämeikinkin voi jättää suht vaaleaksi, pelkkä ripsiväri (mun tapauksessa ripsenpidennykset) riittää. Kulmakarvat on kiva pitää edelleen siistinä ja hassua kyllä, että niitäkin voi aurinko hiukan vaalentaa.

Kesällä ihmiset pukeutuukin keskimääräistä värikkäämmin ja kevyemmin, kun taas talvi tuo mukanaan paksut vaatekerrokset ja tummemmat sävyt. Ja se rusketuskin häviää, nyyh. Oon sitä mieltä, et kun Suomessa kerran aurinko porottaa, ehkä hyvällä tuurilla pari-kolme kuukautta vuodesta vähän lämpimämmin, saa siitä jokainen nauttia tavallaan.

Auringonotossa turvallisuus täytyy ottaa huomioon toki ennen kaikkea, eikä ihon palamisen kans oo leikkimistä. Mut kun oppii tuntemaan ihonsa, pärjää sen kans ehkä paremmin läpi vaihtuvien vuodenaikojen ja kelien. Mun iho elää yks yhteen vuoden aikojen kanssa. Kesäisin on hyvä olla, mutta talvi ja kylmä viima saa ihon kuivumaan ja silloin saan huolehtia siitä ekstra tarkasti.

Syksyn alussa saan yleensä tsempattua itteeni vitamiinien ottamisessa ja yritän huolehtia, ettei talven merkit näkyis niin selkeesti naamasta. Heh, sitä ei voi kyllä kokonaan välttää, sillä mielialakin laskee helposti sään vaikutuksesta, eikä loskan sataessa naamalle kieltämättä jaksa oikein hymyilyttää.

Miten tästä alkavasta syksystä ja pimenevistä keleistä huolimatta sais silti yleisilmeen näyttämään pirteältä ja jostain kaivettua sitä ekstravaloa kasvoille? Elintavat on vähintäänkin puoleksi yhtä tärkeet, kuin omat päivittäiset kauneudenhoitorutiinit.

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, plus vesi. Ja tietty se liikunta. Usein kelien huonotessa ulkoliikunta vähenee ja kuntosalit täyttyy vanhoista ja uusista innokkaista asiakkaista. Ehkä mäkin löydän itteni juoksupolun sijaan pitkästä aikaa jumppasalista hikoilemasta discobiittien tahtiin, tai saan taas jatkettua viime syksynä alotettua joogaa. Ihan varmasti jokaiselle löytyy se oma liikuntasuosikki, mikä saa hymyn naamalle ja hien pintaan. Sit voi hyvällä omatunnolla kattoo illalla jotain hyvää sarjaa, tai uppoutua sohvalle vilttien alle, kun ulkona on pimeää ja kylmää.

Ollaan usein keskusteltu poikaystävän kans siitä, millasta ois asua Euroopan eteläosassa, tai jossain, missä ei talvellakaan mentäis ollenkaan miinusasteille. Ilman empiiristä tutkimustakin tiedän jo sanoa, että mun keholla ja mielellä ois parempi olla lämpimässä ympäri vuoden. Ihon kuivuuden lisäksi kylmyys vaikuttaa nimittäin kehoon ja lihaksiin sekä mielialaan. Mun hartiakivut ja päänsärky ilmestyy aina talven aikana, ja katoavat kesän tullen. Ei siis ihme, että odotan kesää aina innolla, sen lämmittävän auringon lisäksi.

Mutta näistäkin vuodenajan vaihteluista selviää, kun vaan löytää sen hyvän olon ja tsempin jostain sisältä, omasta itestä. Talvella voi tunnelmoida ja poltella kynttilöitä ja viettää sitä ihaninta kalenterivuoden juhlaa, joulua. Eikä se kylmyys ja koleus pitäis tulla kellekään yllätyksenä, joten miksei alkais jo miettimään, mitä ihania villapaitoja löytyis vaatekaupoista talven varalle, ja millon ois ihana lähtee lomailemaan vaikka lappiin ja päästä nauttimaan talvesta parhaimmillaan, lumisena.

Nautitaan päivä kerrallaan, nyt vielä aurinkoisesta ja lämpimästä elokuun lopusta.

-Nina

0

Se mistä kaikki puhuu..

 



 






..on se, että kesä ja lämpö onkin vielä täällä! Elokuun alku merkkaa usein töiden alkua ja edessä olevaa syksyä. Ihmiset on vähintäänkin harmissaan loman loppumisesta ja pitkän talven tulosta. Mutta mikä onkaan parempaa kostean ja kolean kesän jälkeen, kuin tän vuoden pisin helleputki just nyt, kun kaikki luuli, että se kesä jäikin väliin. Nautitaan ja kerätään mustikoiden lisäksi valosta energiaa.

..on ne typerät tosi-tv ohjelmat, mitä pursuaa tv:stä. Treffailu ja kuntoilu, Fitness, ulkonäkö ja julkisuus, plus ne kaikki yhdessä. Niistä on tehty syksyn tv-illat. Paitsi, jos haluaa kattoo laatuohjelmia, joita löytyy mm. HBO:lta. Ihan vaan pari mainitakseni; Ray Donovan, Penny Dreadfull ja vaikkapa True Detective. Viimeisin ei ollu ihan niin priimalaatua, kuin ykköskausi, mut pitihän se silti jännittää loppuun asti. Oon ehdottomasti näiden HBO:n ja Netflixin kaltaisten palveluiden kannattaja, sen sijaan että yrittäis löytää jotain seuraamisen arvoista tv:n prime time tarjonnasta. Ne jutut näkee seuraavana päivänä haluamattaankin Iltapäivälehtien lööpeistä kaupassa käydessään.

..on se, että pienten koululaisten arki on alkanut. Facebook pursuaa ystävien ja tuttujen postaamia kuvia söpöistä naperoista, intoa ja jännitystä puhkuen lähdössä kohti koulutaivaltaan. Muistan vielä oman, ihka ekan koulupäivän. Koulun piha oli täynnä lapsia ja jännittäviä kohtaamisia. Väkijoukosta erottui kuitenkin vaaleahiuksinen tyttö, jolla oli tismalleen samanlainen, mintunvärinen minni-reppu, kuin mulla. Ja se oli siitä kohtaamisesta lähtien aitoa ystävyyttä.

Tällasia ajatuksia tähän keskiviikko iltaan. Eka kerta muuten tälle viikkoa, kun satoi tänään vettä. Lämmin kesäsade, joka ei silti viilentänyt liikaa. Ja ne tähdenlennot, parhaiten näkyy kuulemma Oulun eteläpuolella. Toivottavasti joku onnekas pääsee tekemään toivomuksia!


 ps. en oo ihan sinut näiden bloggerin asetusten ja teknisten ominaisuuksien suhteen (kuvien välilyönnit ja tyhjä tila yläosassa). Vika on joko mun puutteellisissa atk-taidoissa, tai sit tässä bloggeri-alustassa. Mutta sehän ei menoa haittaa.

0

Kesähepenet ja haaveet

Nyt kun nää Suomen kesähelteet kutistui tänä kesänä aika olemattomiksi, niin lohduttaudun hetkeksi muistelemaan niitä ihanan kuumia päiviä kesälomareissun valokuvien kautta.

Lähtiessä reissuun pakkasin silmät ilosta hohtaen laukun täyteen mekkoja, shortseja ja lyhythihaisia paitoja. Mut on selkeesti luotu kesäihmiseksi, koska yllättäen tuo mun vaatekaappi pursuaa kesävaatteita, jotka odottaa koko pitkän talven käyttöään. Ehkä niitä varkain vaan kertyy enemmän, kun ne vie huomattavasti pienemmän tilankin. Näin sen täytyy olla. ;)

Hassua, miten ne tummat vaatteet jää vaistomaisesti sinne kaapin perukoille odottelemaan synkempiä kelejä. Kevyet kankaat, liehuvat helmat ja vaaleat sävyt on mulle yhtä kuin kesä. Sama näkyy meikissäkin, kesällä päivettyneelle iholle riittää pelkkä aurinkopuuteri, ja huulikiilto. Mun kuiva iho kiittää ja nauttii, kun ilmankosteus nousee ja aurinko paistaa.

Kengistä valitsin mukaan parit matalat sandaalit ja kiilakorot, jotka oon todennu maailman mukavimmiksi kesäkorkkareiksi, varsinkin mukulakivillä kävellessä. Eikä korkolaput kulu heti eka illan aikana puhki. Mikä siinä onkin, että ne uusien kenkien kannat joutuu lähes aina vaihtamaan eka kesän jälkeen uusiin. Naisten korkkarit on tehty sisätiloihin asfaltin sijaan kenties?

Hiukset on ehkä mun ongelmallisin osuus hellelomalla. Tukka on kuuma, ja villiintyy kosteassa ilmassa normaalista, piikkisuorasta leijonanharjaksi. Luonnollinen pehmennys ja hiusten "muhkeus" kuulostaa ehkä ihanalta, mutta on todellisuudessa aika haastava, ja sen takia tää tukka päätyykin mulla usein kiinni.

Otan kuvia useimmiten puhelimella, sillä onhan tolla Iphone kutosella tosi kätevä ottaa kuvia. Ja laatu on oikeesti aika jees. Mut sen lisäksi reissussa kulki mukana kesän alussa ostettu Canonin kamera. Vielä sen käyttö vaatii totuttelua ja opettelua, mutta kuvien laatu on tietenkin ihan toista luokkaa. Nää kuvat on otettu Canon EOS 70D kameralla.









 

0