Nina Susanne: koti

Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

JETLAG, ASUNTO JA MUUT TÄN VIIKON KUULUMISET

keskiviikkona, tammikuuta 31, 2018





Nyt vihdoin alkaa tuntua siltä, että unirytmi on palautunut normaaliksi Thaimaasta paluun jälkeen. Viiden tunnin aikaero ei tuntunut yhtään sinne mennessä, mutta paluu kotona sitten sitäkin enemmän. Miten se onkin aina niin päin, että se unirytmi on vaikeampaa kääntää kotiin palatessa.

Arkeen paluuta helpotti se, että mulla on vielä tää viikko opintovapaata jäljellä, ennen kuin palaan töihin. Tuntuu, että tää kaks kuukautta on mennyt nopeasti, mutta toisaalta paljon asioita on tapahtunut sinä aikanakin. Töihin paluu tuntuu myös hyvältä ja paluu siihen tietynlaiseen rytmiin. Tällaista vaihtelua välillä kaipaankin elämään, että asiat ei toistu samanlaisina, vaan välillä pystyy poikkeamaan siitä totutusta.

Tällä viikolla meillä vieraili kotona asunnonvälittäjä, jonka kanssa juteltiin meidän tulevasta muutosta ja nykyisen asunnon kohtalosta. Tää meidän asunto tulee pian siis myyntiin. Odotan innolla meidän uutta kotia, mutta samaan aikaan tuntuu haikealta jättää tää nykyinen asunto. Tää oli heti ensikäymisestä lähtien sellanen paikka, jossa tuntui hyvältä olla. Eikä ihan helpolla tätä saatukaan, sillä meidän lisäksi tästä asunnosta oli tehnyt tarjouksen 7 muutakin innokasta. Onneksemme me kuitenkin päädyttiin olemaan asunnon uusia omistajia ja siitä on nyt kulunut vajaa kolme vuotta. 




Niinhän se vaan on, että kaikenlaiset muutokset, oli se sitten muutto, matka tai häät, ne kaikki on tosi merkityksellisiä vaiheita, varsinkin tunnetasolla. Ja nuo kaikki kolme asiaa tulee tapahtumaan tänä vuonna. Vuosi alkoi matkalla Thaimaahan, seuraavaksi muutto ja loppukesästä häät. Ja pian myös valmistuminen uudesta tutkinnosta. 



Sellaisia kuulumisia täällä. Voisin sanoa, että tää vuosi tähän mennessä on ollut tapahtumarikas, ja sellaisena se tulee myös jatkumaan.

Oon nyt nauttinut tosi paljon näistä hitaammista arkiaamuista, pitkällä kaavalla, sillä ens viikon maanantaista lähtien koittaa paluu normaaliarkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että ei, arkiaamuisin ei ehdi kokkailla aamupalaa tunnin ja ei, en voi hillua koko aamupäivää (päivää) aamutakissa kotona, hiukset sotkunutturalla. Toisaalta, vaikka mun arkiaamuihin ei tuu viikolla kuulumaan kuvien mukaiset täydelliset avokadoleivät, oon silti innoissani ens viikosta. Mieltä piristää kuitenkin päivä päivältä valoisammat aamut, tänään saatiin nauttia ihan mielettömästä aurinkokelistä, näitä päiviä lisää helmikuussa, kiitos! ☀

Nina
0

Kodin kaunein kasvi

lauantaina, lokakuuta 08, 2016








Nyt se löytyi. Nimittäin kaunein ikinä näkemäni huonekasvi, nimeltään Corokia. Luin joskus aikoinaan netissä "kummituspuu" nimellä kulkevasta huonekasvista ja kirjaimellisesti se jäi kummittelemaan mieleen. Stockmannin viherkasviosastolla näin sen pari päivää sitten ja myyjän vakuuteltua sen olevan suht helppohoitoinen päätin ostaa sen.

Kummituspuu on tosi puumainen muodoltaan ja siinä on pieniä, lähes harmaita lehtiä. Ehkä siinä viehättääkin se pienieleisyys, sirot muodot ja harmaa väritys. Toivotaan, että saan pidettyä sen elossa!

Samalla stockalta lähti mukaan uus maljakko, joka muistuttaa vähän kultakalan maljaa. Mutta alennettuun hintaan se ei ollut todellakaan turha ostos, koska oon sitä mieltä, et maljakkoja ei voi olla koskaan liikaa.

Löytyykö joltain kotoa tää sama Corokia-kasvi ja miten se on kestänyt elämää?



-Nina
0

Kodin yksityiskohdat numeroina

lauantaina, syyskuuta 10, 2016






Selaan paljon sisustusaiheisia kuvia mm. instagramista ja mulle sisustushankinnat on ihan samalla viivalla esim. vaateostosten kans. Nyt on kuitenkin pitkä aika siitä, kun ollaan viimeksi päivitetty meidän kotia mitenkään.

Tykkään pitää yleisilmeen vaaleana, valoisana ja yhdistellä uutta ja vanhaa. Ollaan poikaystävän kans myös samalla linjalla siitä, että tavaraa ei tarvi olla liikaa. Kesällä oltiin aika paljon liikkeellä ja pois kotoa, mutta nyt syksyn tullen oon alkanut miettimään, että ois kiva ostaa jotain uutta kotiin.


Meidän kodista löytyy yhdet pariovet, jotka vie makuuhuoneeseen ja kaksi vanhaa, 1928-luvun talolle tyypillistä, alkuperäistä komerokaappia. Näihin komerokaappeihin saa kätkettyä vaikka mitä, niillä kun on korkeutta melkeen se kolme metriä.

_______




Valaisu on tärkeässä osassa meidän sisustusta. Pimeän talven vuoksi ja myös siksi, että tykätään panostaa kauniisiin valaisimiin. Meiltä löytyy kaks kattovalaisinta, spottivaloja keittiöstä, eteisestä sekä olohuoneen syvennyksestä, sekä tuplakupla ja kahdet sisustusvalot.

_______


Tää kuva ei liity varsinaisesti sisustukseen, mutta on niin olennainen juttu. Meitä asuu täällä kaks, minä ja mun avomies, Kaitsu. Tähän saakka oon puhunut poikaystävästä, mutta niin paljon luonnollisempaa on sanoa ihan nimellä.

_______




Makkarissa säilytän kaikki mun korut, joita löytyy neljästä eri rasiasta. Tuo puurasia on ihanan kulunut ja sopii hyvin valkoiselle ikkunalaudalle. Makkariin ois ajatuksissa hankkia kaihtimien lisäksi myös verho tai kaks jossain vaiheessa.

_______


Meillä ei oo varsinaisia yöpöytiä makkarissa, vaan sängyn vierestä löytyy tollanen puinen jakkara. Toinen jakkara löytyy olkkarista valkoisena ja tarkoituksena on hommata kolmaskin, kun sopiva tulee vastaan. Jokainen niistä saa olla vähän eri näköinen, kunhan se on vähän elämää nähnyt. Jakkarat on tosi käteviä, kun tarvii kurotella korkealle, tai muuten vaan haluaa rikkoa vähän vaaleaa sisustusta.

_______



Viherkasveihin en oo koskaan hurahtanut erityisemmin. Meiltä löytyy tasan kaks huonekasvia, tuo viherkasvi, jonka nimeä en muista ja pieni kaktus. Leikkokukkia ostan sen sijaan lähes viikottain.

_______ 




Niin kuin varmaan lähes jokaisesta suomalaiskodista, meiltäkin löytyy Kivi-tuikkuja. Tuikkuja on reilu kymmenen, eri väreissä. Välillä mulla tulee aikoja, kun nuo kyllästyttää ja ne on enemmän kaapissa kuin esillä, mutta en oo kuitenkaan halunnut luopua niistä. Tuikut on niin luonnollinen osa sisustusta, klassisia ja ajattomia.

_______


"Oikeita" lehtiä tulee luettua nykyään ihan liian vähän, kun suurin osa tiedosta löytyy niin kätevästi netistä. Kuitenkin viikonloppu aamuisin meille tulee Hesari, jonka kans istutaan aamupalalla niin pitkään kuin tarvis. Meiltä löytyy kotoa kaks läppäriä, kaks Ipadia ja sen lisäksi kaks lehteä, joita tilataan, Deko ja Hesari.

_______




En sanois, että meiltä varsinaisesti puuttuu mitään, mutta jotain koti ehkä kaipais. Ehkä jonkun vanhan, ajan patinoiman hyllyn tai laatikoston, uusia tauluja, verho(t) makkariin tai jonkun muun yksityiskohdan piristämään.

Värimaailma tulee pysymään samalla, valkoinen-harmaa-musta -linjalla. Tauluista ja muista sisustusesineistä voi löytyä sitten enemmänkin väriä. Tuleeko teille samanlaiset uudistusvimmat näin syksyn korvilla?


-Nina

2

Valkosipulietanat

perjantaina, tammikuuta 15, 2016
Otsikon luettuaan moni varmaan jo irvistää. Jollekin tää ruoka herättää ällötystä, toiset taas rakastaa. Yks lauantai-ilta joulukuussa halusin tehdä pitkästä aikaa etanoita. Ne on helppo valmistaa ja aurajuuston ja valkosipulin kans nyt melkeen mikä vaan maistuu hyvälle. Joten suosittelen kokeilemaan, vaikka itekään en niin mielellään niitä etanoita jää ihastelemaan pesuvaiheessa, vaan aika nopeasti ne pääsee piiloon täytteen alle.

Tossa vaiheessa poikaystävä hymyilee mulle, kun pesen etanoita heilutellen siivilässä, samalla kattoen ihan toiseen suuntaan, jottei mulle heräis liikaa mielikuvia niistä elossa luikertelevina. Jääköön se mielikuva jonnekin kauas tätä ruokaa valmistaessa.

Vartti ennen kauppojen sulkemisaikaa suunnistin Stockan Herkkuun etanoiden perässä. Ihan joka kaupasta niitä ei löydy, mutta siellä niitä yleensä on. Sen lisäksi persiljaa, aurajuustoa ja patonkia ja muut ainekset löytyikin jo kotoa.

Tää käy hyvin alkuruokana, tapaksena tai pieneen nälkään.





Etanoita tulee tässä purkissa ehkä noin 24kpl, joista riittää useammallekin hengelle. Aluksi huuhtelen ne hanan alla siivilässä, jonka jälkeen etanat menee valmiiksi öljyttyyn pannuun.

Täytteeseen tulee pehmeäksi sulatettua voita, persiljaa, aurajuustoa ja valkosipulia. Silppua ainekset pieneksi kulhossa ja sekoita. Täytteen aineksien määrät on varmasti jokaisella oman maun mukaiset, ite tykkään laittaa täytettä niin, että etanat peittyy, eikä kuorrute oo liian öljyinen voista, vaan juustoa on riittävästi.


Paista etanoita 225c lämmössä uunissa noin 15min ja ota valmiit etanat uunista, kun juusto on kauniisti paistunut ruskeaksi. Varo polttamasta suuta syödessä, parhaimmillaan etanat maistuu, kun antaa niiden jäähtyä huoneenlämmössä 10min.

Etanoiden kanssa ehdoton kaveri on patonki, jolla voi dipata pannusta täytettä. Punaviiniä ei tarvi varmaan erikseen mainita, jotenkin se vaan sopii talviseen iltaan ja tällasiin ruokiin.

Toivottavasti uskaltaudutte kokeilemaan. Tässä ruuassa on simppelit ainekset ja tätä ei ehkä niin usein tuu syötyä. Usein ravintolassa tilatessa ei tiedä ihan tarkkaan, miten etanat on valmistettu, joten kotitekoisista tulee täytteineen just sellasia, kun niistä haluaa.











Vihdoin sitä lunta tuli! Joulukuiset vesikelit tuntuu jo niin kaukaisilta ja oon jo melkein tottunut noihin -10c pakkasasteisiin, kunhan vaan aurinko vilahtelee ja lumi nitisee kenkien alla, niin mun puolesta tää on ihan jees.

Palataan pian niihin Dominikaanisen reissukuviin, tän postauksen jälkeen alan käymään niitä muutamia (satoja) kuvia läpi, joten odotettavissa on kattava selostus meidän reissusta ja kokemuksista.

Ihana päästä taas kirjottelemaan loman jälkeen, mielessä polttelis myös pari kauneusaiheista postausta, ehkä niistäkin piakoin tekstiä.

Mahtavaa viikonloppua! Me lähdetään viettämään sitä Jyväskylään synttäreiden merkeissä.

-Nina


0

Ihanaa uutta vuotta 2016

sunnuntaina, tammikuuta 10, 2016
Hei pitkästä aikaa! Viime kirjoituksesta on kulunut lähes kolme viikkoa, ja se aika vietettiin maapallon toisella puolella, hieman erilaisemmissa maisemissa.

Loma oli kaikessa merkityksessään ihana, täynnä rentoutumista, hyvää ruokaa ja ikimuistoisia kokemuksia. En oo muutamaan vuoteen käyny keskellä talvea lämpimässä matkakohteessa ja tää loma toi kyllä kaivattua piristystä talven keskelle.

Teen lomasta Dominikaanisessa tasavallassa oman postauksensa, mutta vielä voi palata jouluaaton kuviin, sillä ehdittiin myös nauttia aaton perinteisestä tunnelmasta ennen kuin lennettiin loman viettoon.



















Jouluaattonakaan ei ollut vielä lunta ja keleihin olikin tullut kaivattu muutos meidän reissun aikana. Reilu -20c pakkanen ei ollu niin mieluinen ylläri, mutta lumisadetta oon ihastellut moneen otteeseen. Miten ihana on viettää ulkonakin aikaa, kun joka paikassa on valkoista ja päivä tuntuu heti paljon pirteämmältä.

Reissun aikana päivitin muutamia kuvia Instagramiin, muuten en juurikaan käyttänyt nettiä tai lukenut uutisia. Täydellinen irtiotto arjesta ja keskittyminen vaan siihen ympärillä olevaan teki niin hyvää.








Vielä on reissun jäljiltä hieman aikarytmi sekaisin, mutta suurin osa matkatavaroista on purettu ja totuttelu arkeen alkaa varmasti viimeistään huomenna aikaisella aamuherätyksellä. Loman aikanakin herättiin kyllä ajoissa, tosin se tais olla aurinko joka herätti, eikä herätyskello.. :)



On niin mahtava herätä omasta sängystä ja jossain vaiheessa sitä alkaa aina kuitenkin kaipaamaan omaan kotiin reissustakin. Mahtavaa uutta viikkoa ja alkanutta vuotta kaikille, palataan pian aurinkoisten reissukuvien merkeissä!


-Nina
0

Arjen helpotuksia - ruokaa suoraan kotiovelle

torstaina, joulukuuta 03, 2015





Jotkut asiat arjessa vie ihan turhaa aikaa, aikaa jolle ois parempaakin käyttöä. Esimerkiks kaupan kassalla jonottaminen, jonkun yksittäisen tavaran etsiminen niiden miljoonien hyllyjen joukosta, poukkoileminen iltapäivä ruuhkassa töiden jälkeen ja lopuksi kauppakassien kantaminen kotiin ei oo koskaan ollu siellä mun lempparilistalla. Nälkäisenä ja töistä väsyneenä kaupassa käynnistä on aika vaikee löytää iloa.

Ruokaostoksilla käyminen ei myöskään oo mulla kauheen johdonmukaista ja pitkällä tähtäimellä tehtyä. Yks päivä kauppareissun ollessa taas ajankohtainen, tein jotain ihan muuta, kuin kävelin kauppaan. Klikkasin itseni tietokoneella citymarketin verkkokaupan sivuille (jonne pääset tästä linkistä) ja tein tilauksen, s u o r a a n kotiovelle toimitettuna.

Haloo, miten ihmeessä en oo tajunnu tätä aikasemmin?? Näpyttelin koko viikon ruokaostokset virtuaaliseen koriin ja 9,90€ kotiinkuljetusmaksulla ostokset toimitettiin kotiin seuraavana iltana.

Kaikkien nettivaatekauppojen ym rinnalla tää palvelu on mun mielestä selkeesti kärjessä toimivuudellaan. Helppoa ja vaivatonta, pakollisten arjen asioiden hoitoa.

Kaikki ruoka oli asianmukaisesti kuljetettu ja en voi muuta kuin ihmetellä, miten oon tähän asti sinnikkäästi käynyt 2-3kertaa viikkoon kaupassa enemmän ja vähemmän epämääräisesti haahuillen, kun tän kaiken voi hoitaa niin paljon helpommin netissä. Sen lisäksi kaikenlaiset heräteostokset jää vähemmälle ja tulee oikeesti mietittyä ja hankittua kerralla koko viikon ruuat.





Jos meidän kahden hengen taloudessa ruokashoppailu netissä tuotti niin paljon helpotusta, niin en voi kuvitella kuinka paljon tää helpottaa lapsellisten perheiden kauppareissuja. Lapsi on takuulla tyytyväisempi saadessaan näpytellä Ipadilta tuotteita vanhempien kanssa virtuaaliseen ostoskoriin sohvalla mukavasti istuen, kuin oikeesti kaupassa kierrellessä.  Kuinka ne pienet arjen asiat voikaan tehdä onnelliseksi. Suosittelen!


-Nina
0
Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate